torstai 8. marraskuuta 2012

Milford track


Elämä Queenstownissa sujuu mainiosti. On erittäin lepposta kun on oma kämppä ja auto käytössä. Ei tarvitse kattoa omien kamojensa perään ja muutenkin elämä on huomattavasti mukavampaa ja huolettomampaa kuin hostelleissa. Kämppisten kanssa on sujunu tosi hyvin eikä toistaseksi ole syntynyt mitään ongelmia ja homma pelittää. Töitä on riittänyt tarpeeksi ja olin vajaat kolme viikkoa hionta firmassa töissä ja se kyllä riitti siltä saralta, koska työ oli aika raskasta, pölystä ja muutenkin hanurista :-) Sen jälkeen oon ollu erilaisissa raksa hommissa, kuskina ja muuttomiehenä. Palkka on minimi eli joku 9e tunnilta, mutta työnvälitysfirmaa yksin pyörittävä Mike on hyvä tyyppi ja se heittää ja hakee joka päivä meijät kaikki työntekijät töistä.

Lämpömittarin lukemat on tässä viimeisten viikkojen aikana noussut sinne parinkympin paremmalle puolelle ja shortsit ja t-paidat on viimein nähneet päivänvalon. Vapaa aika on tullutkin käytettyä lähinnä ulkoilemalla ja lähitienoon trekki reittejä koluten. Valinnan varaa on paljon ja pystyt valita itelles sopivan pitusen ja näkösen reitin mieles mukaan vaikka joka päivä. 
Kalastamaankin ois tarkotus päästä mahollisimman nopeasti sillä oon kuullut, että tässä vieressä on erittäin tykit kalastus mahdollisuudet. Sain parilta kivenkovalta kalamiheltä jo muutamat secret spotit selville ja ens liksasta pitäis vielä lohkasta kalastusluvat kuntoon niin pääsis uittamaan vihdoin sitä paikallista rapalaa. 
Muutamat fresbeet on tullut ostettua ja Queenstown parkin fribarata on tullut muutaman kerran heitettyä. 18-väyläinen ja erittäin idylinen ja huollettu, valitettavasti vähän liian helppo, eikä tarpeeks jujuja mutta heittelee sitä ihan mielellään.

Milford track vaellusreitin lumivyöry tilanne tasaantui vihdoin ja viimein, joten päästiin tekemään vaellus jonka perässä me alunperin saavuttiin Queenstowniin. Milford track on Uuden-Seelannin tunnetuin vaellusreitti ja se on yksi yhdeksästä "Great walks" reiteistä. Sen takia reitin tekeminen on suht kallista ja tosi suosittua. Vaelluskausi pyörähti just käyntiin ja kyseinen reitti on seuraavat kolme kuukautta buukattu joka päivältä täyteen. Reitin pituus on 55km ja se kävelemiseen varataan kolme yötä ja neljä kävelypäivää. Me tehtiin nopea päätös heti kun kuultiin, että reitti on taas auki ja saatiin seuraavalle viikonlopulle varattua erätuvista vaadittavat sänkypaikat ja ostettiin helikopteri kuljetus vaarallisten osuuksien varalle. Meillä kävi älytön tuuri säiden kanssa sillä kolme päivää neljästä paistoi aurinko ja yhtenä päivänä satoi vettä. Näkyvyys oli tosi hyvä ja päästiin nauttimaan täysin syystä hypetetyistä maisemista hyvillä fiiliksillä. Lumihuippusia vuoria, vesiputouksia (mm. maailman viidenneksi korkein Sutherland falls 580m) ja muutenkin satumaisia maisemia riitti joka päivälle. Ei jouduttu myöskään turvautumaan helikopteri kyytiin, koska hyvien säiden takia reitti oli turvallista kävellä ja meille palautetaan rahat maksetuista lipuista. Miehistö kesti, varusteet kesti, uskomaton reissu ei muuta kuin kohti seuraavia vaelluksia siis.













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti