Paljon olisi ollut nähtävää vielä Etelä-Espanjassa, mutta Portugali oli saanut odottaa vuoroaan jo liian kauan. Rajan yli ajettuani saavuin Portugalin eteläiselle alueelle, jota kutsutaan Algarveksi. Algarven rantaviivaa reunustaa pystysuorat ja kauniit kallioseinämät. Kallioiden poukamat piilottavat sisälleen postikorttimaisen hienoja rantoja, joihin pääsee usein vain veneellä tai vaellusreittejä pitkin. Olin vihdoin saapunut myös alueelle, josta tunnetut surffi spotit alkavat. Tästä eteenpäin aina Isoon-Britanniaan saakka Atlantin valtameri tuuppaa sen rannoille surffiaaltoja, jotka hyvinä päivinä vetävät vertoja pallon jokaiselle kolkalle.
Surffilauta on nyt ostettu, märkkäri on nyt ostettu. On siis aika keskittyä olennaiseen. Tällä meinaan lajin opettelun lisäksi myös kiireettömyyden ja stressittömyyden etsimistä. Nyt ei enään sykitä, ei ajeta autolla, vaan aloitetaan niiden Babyloniin johtavien siltojen hidas polttaminen.