Vietin reilun viikon verran aikaa pohjoisessa pikku kyliä tutkien ja välillä kaakaotilalla töissä auttaen. Mieleen jäi käynti vanhassa rommitislaamossa, muskottitehtaalla, päivän trekki Grenadan korkeimmalle huipulle ja snorklaaminen maailman ekassa vedenalaisessa "veistospuistossa". Sen jälkeen koittikin odotettu hetki sillä Hanna saapui mestoille ja on mun seurana aina reissun loppuun saakka. Kun saatiin Hannan jetlag selätettyä niin vuokrattiin auto ja kierreltiin sillä saarta ja käytiin tarkastamassa muutamat vesiputoukset.
Sitten otettiin lautta Grenadan pienemmälle saarelle Carriacoulle, josta dikkailtiin todella paljon. Vietettiin yks yö myös pienellä Petit Martiniquen saarella. Kävin pitkästä aikaa laitesukeltamassa, koska näitä sukellusvesiä ja koralleita ei voinut jättää välistä. Veden alta bongasin mm. pari merihevosta ja mustekalan. En pystynyt kuitenkaan täysin fiilistellä sukelluksesta sillä energia (ja happi) kului harmittavasti rikkinäisten regulaattorien ja vuotavan maskin kanssa taistelemiseen.
Sitten saarihyppely jatkui Union islandille, joka kuuluu St Vincent ja Grenadiinien saariryhmään. Saarella syötiin elämämme ensimmäiset hummerit idyllisessä Chatham Bayssa. Kaikkein hienoimpana kokemuksena jäi mieleen päivän veneretki Tobago Caysin saarille, jossa vesi oli naurettavan turkoosia ja hiekka valkoista. Siihen päälle vielä erittäin kovat kala barbequet ja snorklaaminen isojen kilpikonnien kanssa!
Union islandilta taas uusi lautta pohjoisemmaksi ja Bequian saarelle. Erittäin pärähdyttävä saari jälleen eikä hintataso ole kovin korkea. Joutuukin ihmettelemään miksi muut raissajat koostuvat pelkästään eläkeläisistä, purjehtijoista, häämatkalaisista ja reppureissaajat loistavat poissaolollaan?
