lauantai 22. syyskuuta 2012

Ensimmäiset askeleet

Saavuin Uuteen-Seelantiin ja tarkemmin ottaen Christchurchin kaupunkiin n. 30 tunnin lentämisen jälkeen. Lennot vähän myöhästeli, mutta ilman sen kummempia saavuin perille ja aloin ettiä majapaikkaa lepuuttamaan mun väsyneitä raajoja. Pienen kyselyn jälkeen päädyin yhteen kaupungin halvimmista hostelleista, jossa jaan huoneen viiden muun reissarin kanssa. Hinta BackBackerHostel-kortin kanssa n. 13e/yö. Talon asukit on nuoria reissareita (poislukien paria gonahtanutta vakkaria) ja suurin osa käy töissä tai ettii niitä.

Christchurch sijaitsee eteläsaarella ja on Uuden-Seelannin toiseksi suurin kaupunki, populaa sellaset rapiat 350 tuhatta. Viime vuoden helmikuussa täällä oli iso maanjäristys ja sen vuoksi koko kaupunki on edelleen ihan palasina ja paljon paikkoja on kiinni esim ydinkeskustaan ei pääse ollenkaan vaan se on sotilaiden vartioimana korjausten aikana. Tää on hyvä vaihtoehtoinen kaupunki pohjoissaaren Aucklandille reissun aloittamiseen. Tällä hetkellä duuniakin on hyvin tarjolla varsinkin raavaille ja komeille mun kaltasille äijille löytyy kyllä raksahommia tai vastaavaa. Mimmien tilanne on hankalampi, koska paljon esim palvelualojen duuneja on edelleen kiinni järistysten seurauksena.

Pari ensimmäistä päivää täällä mulla meni jetlagia kuositellessa ja virastoissa ravatessa. Sain avattua itelleni tilin paikallisessa pankissa ja hommasin IRD numeron (vähänniinkun verokortin) , joita ilman ei pysty tekemään duunia. Poistin myös prepaid kortin kännykkään ja aloin ettiä töitä. Kävi aika hyvä munkki ja sain jo heti toisena päivänä duunipaikan paikallisesta k-raudasta. Oon nyt viikon ollut siellä ja mun duuni on hyllytellä puutavaraa, kasata asiakkaiden tilauksia ja autella vakkareita eri nakkien muodossa. Mulle maksetaan 16nzd/h, joka on ihan hyvin verrattuna 13nzd minimi tuntipalkkaan jota moni täällä saa. Teen yhdeksän tuntista päivää ja työpaikka on vaan 10min kävelymatkan päässä hostellilta, joten kelasin pysytellä vielä pari viikkoa tuolla ja säästää vähän rahaa.

 Monilla reissaajista on täällä oma auto käytössä ja ollaan kierrelty kaupunkia ja lähialueita kimpassa. Oman auton hankinta kiinnostais myös meikäläistä, mutta se ei taida olla ajankohtasta ihan vielä. Neljä kaveria hostellilta muutti omaan kämppään viime perjantaina ja oltiin tupareissa koko hostellin voimin. Siellä viimeistään tutustu porukkaan kunnolla sosiaalisen tilan avustuksella. Tänään illalla on tiedossa grillausta hostellilla eli jeppis meininki siis kaikinpuolin ja hommat lähtenyt tosi hyvin rullailemaan omalla painollaan. Mieli tekis jo nyt lähteä kiertää mestoihin, joista jengi on silmät säihkyen kertonu, mut louvoo kun ei vaan vielä oo niin pitää malttaa vielä jonkin aikaa.

Takana häämöttää Christchurch
Sortunut katsomo keskustassa
Tuparien meisingit
Autoretki kukkuloille




torstai 13. syyskuuta 2012

Johdanto :D

Kyllästyin kivireen vetämiseen ja eräänä viikonloppu aamuna päässäni kristallisoitui ajatus lähteä Uuteen-Seelantiin karkuun Suomen paatunutta ja rutinoitunutta talvea.  Asiaa sen enempää pyörittelemättä kärkyin yhdensuuntaisen lentolipun ja veistin työviisumin vuodeksi. 
Tarkoitus olisi kierrellä maata ympäri ristiin rastiin samalla duunia tehden, mutta samalla pitäen vapaudenkaiho otsalohkossa ensisijaisena päämääränä. 
Anyways parin kuukauden loma Suomessa ja Euroopan reissu ei yhtään ainakaan kartuttanut mun talvella huolellisesti sukanvarteen tunkemaa pesämunaa, joten kengännauhabudjetilla mennään.  Toivottavasti töitä siis löytyy sillä mikään halpa maa ei ole kyseessä vaan about Suomen hintatasoa odotettavissa. Transportaatio, bunkkaaminen ja aktiviteetit toki maksaa joka paikassa, joten tuskin sitä oravanpyörän polkemista karkuun pääsee vaikka toisella puolella maailmaa onkin.       
Uuden-Seelannin valitsin Aussien ja Kanadan sijaan (joissa working holiday olisi myös ollut mahdollista) sen luonnon, snadiuden ja harrastus mahdollisuuksien vuoksi. Tarkotus ois trekata, surffata, raftata, dyykata, zorbata, haikata, baikata, jne, joten gillaa tulis jostain haalia.  

Tätä Singaporen lentokentällä kirjoittaessa mahaan on kertynyt jo jonkin verran perhosia ja tuleekin kelattua, että lähtiköhän sitä liian takki auki liikenteeseen. No se tullaan näkemään myöhemmin, että oliko se viikonlopun luovassa krapulassa tehty lähtöpäätös mistään kotoisin..? :p                                                                                       

Ajattelin päivitellä blogia säännöllisen epäsäännöllisesti muutaman kerran kuussa ja lisäillä mahdollisesti kuvia ja videoita myös tänne.     

Veljet saattohommissa