Trinidadin karnevaalit

Charlotteville osoittautui tosiaankin rennoksi paikaksi ja vietin siellä reilu viikon verran. Tutustuin paikalliseen kundiin, jonka kanssa vietin enimmäkseen aikaa. Se linkkas mut sen kalastaja frendille, jonka kanssa oltiin päivä kalassa. Saaliiksi saatiin tonnikaloja, redsnappereita ja iso kasa muita kaloja, joita en ollu ennen nähnytkään. Isoimmat reilu kolme kilosia. Illalla duunattiin niistä hyvät dinnerit kimpassa. Yksi päivä meni yllättäen raksahommissa. Käytiin raivaamassa vanhemman naisen pihaa, josta saatiin palkaks lounas, vähän taskurahaa ja pari säkkiä hedelmiä. Kolmas säkillinen käytiin nyysimässä kotimatkalla naapureilta.

Sitten siirryin länsirannikolle ja otin vähän sitä haltuun. Tutustuin ruotsalaiseen rastahemmoon, jonka kanssa vietin parit päivät. Yhtenä päivana oltiin liftaamassa biitsiltä pois ja päädyttiin sitten extempore seuraamaan Tobagon steelband kisojen finaalia. Steelband on paikallinen musatyyli, jossa isoimmissa bändeissä soittaa yli 140 rumpalia. Sitten takaisin etelään, jossa tutustuin slovenialaiseen pariskuntaan, joiden kanssa otettiin lautta Trinidadiin. Oli vuorossa vuoden odotetuin tapahtuma eli maailman toiseksi isoimmat karvevaalit. Karnevaalien pääpäivät on paikallisille palkallisia vapaapäiviä ja koko keskusta muuttuu biletantereeksi. Homma toimii niin, että parisataa skobetorneilla varustettua rekkaa pyörii keskustaa ympäri ja jengi seuraa niitä. Puvut ja muu rekvisiitta näyttelee myös isoa osaa ja eri joukkueet kilpailee toisiaan vastaan eri kategorioissa. Erittäin kova meininki.

Karnevaalien jälkeen otin lennon Grenadaan. Otin tietoisen riskin ja mulla ei ollut jatkolentoa ostettuna tulliin saavuttaessa. Tästahan ne ei ollenkaan tykännyt ja yli tunnin sain painia ja räpsytellä silmiä ennen kuin pääsin maahan. Grenada on about Tobagon kaltanen mesta, jossa viljellään mausteita, dikkaillaan rommista ja reggaesta. Tokana päivänä astuin biitsillä merisiilin päälle ja jouduin pari paivää ottamaan iisisti. Nyt jalka on ok ja oon siirtynyt pohjoiseen pikkukylään ja og pikkufarmille, jossa viljellaan pääosin kaakaota. Näyttäisi sellaselta mestalta, jonne voisi virittää riippumaton taas vähän pidemmäksi aikaa!

Florida - Tobago

Blogihommat jatkuu. Vuorossa olisi uusi reissu, joka pauttiarallaa kulkee näin: 2 viikoa Jenkeissa, 3 kuukautta Karibialla ja 2 kuukautta Väli-Amerikassa. Tekstiä ajattelin tipautella noin kolmen-neljän viikon välein. Teretulemast seuraamaan reissukuulumisia. 

Reissu alkoi 13.1 lennolla Jenkkeihin Orlandoon. Lennolla tulin samantien kipeeksi ja kuume nousi aika korkeelle, joten varsin mallikkaasti lähti siis hommat käyntiin. Parit päivät makasin sängyn pohjalla, jonka jälkeen lähdin puolikuntosena tarkastamaan lähitienoon suurimman nähtävyyden eli Disney Worldin. Sehän osottautui ihan älyttömäks kompleksiks ja siellä olisi ollut kierrettävää viikoks. Päädyin itse menemään Magic Kindom nimiseen puistoon, joka on se perinteinen mesta linnoineen ja Mikki hiirineen. No se käynti osottautui pettymykseks sillä siellä oli ahdistavan paljon jengiä ja jonottamista. Puisto oli myös tosi kaupallinen, kallis sekä suunnattu muksuille.

Tän jälkeen suuntasin bussilla kohti Miamia ja majotuin legendaariselle South Beachille. Siellä tuli tavattua pari suomijamppaa ja pari paikallista heeboa, joiden kanssa käytiin kattomassa NHL peli Florida panthers - Vancouver canucks. Yhtenä aamuna sain sit tekstarin kaverilta kotopuolesta, että missäpäin oon, johon sitten vastasin antamalla osoitteen. 15min kesti ja oven eteen kaarsi Mustang avoauto. Ilari on yks harvoja ihmisiä maailmassa, joka pystyy tälläseen varoittamattomaan toimintaan! Sen kanssa käytiin sitten katsomassa villejä alligaattoreita Evergladesin luonnonpuistossa ja NBA ottelu Miami heat - Oklahoma thunder. Loppuajan jenkkiässä vietin Holliwoodissa Fort Lauderdalessa. 

Sitten oli vuoro iskeä Karibialle ja tarkemmin ottaen Tobagon saarelle. Täällä on nyt tullut reilu viikko otettua lepiä. Täällä saarella on näin ensikokemalta erittäin asiallinen meininki eikä asioista turhaan hötkyillä. Aluksi palloilin saaren eteläpuolella, johon suurin osa lomailijoista jää pyörimään. Nyt oon kuitenkin siirtynyt saaren pohjoiskärkeen Charlottevillen kalastajakylään. Tää on sen verran mukava mesta, että kelasin jumahtaa tänne jokskin aikaan.